Оригинален текст
Pдivд koittaa taas, se meidдt maahan lyц
me pakenemme unelmiin
Mutta kestд kohta meidдt kantaa yц
itsemurhakoneisiin
Lujaa valtatiellд yhdeksдn
kromi soi, bensa palaa, ratissa istuu hдn
Kaupunki sieluni merkitsee, se ei muuta tee,
se vain raatelee
Sitд pakoon kiidetддn
Me kodittomat synnyimme lдhtemддn
Kulta pieni mun, saanko olla sun,
voinko tulla aivan sisддn
Lantioosi minд kietoudun
ja vauhtiamme lisддn
Yhdessд vain voimme voittaa sen
me kuljemme pois tuskin milloinkaan palaten
Kulta, lдhtisitkц minun matkaan,
ei meitд pidдttele rautakarsinatkaan
Minд tiedдn, mitд teen
Olen elдvд ja kuollut uskon ainoastaan rakkauteen
Taakse kartanon pojat menneet on
he huutavat kaduillaan
tytцt kampaavat tukkaansa kosteaa,
pojat nдyttдvдt taitojaan
Huvipuistot talveksi suljetaan,
usva sekoittaa hiekan ja veen
Tдnд yцnд kanssasi kuolen pois,
suudelmaan ikuiseen
Tдnд yцnд sankarit murtuneet
viime syцksyyn ponnistaa
Vaikka kaikki nдyttдvдt lдhteneen
eikд yksikддn suojaa saa
Vien sut viimeiselle matkalleni
sulle lahjoitan hulluuteni sielustain
Pдivд koittaa, vaikka tiedд en
vielд aikaan sen
mд siihen uskon vaan
aurinkoon kiidetддn
Me kodittomat synnyimme lдhtemддn