Оригинален текст
omenapuun taimi
mustan mullan
mustan ruukun
muovisissa sisuksissa
ihmisen istuttama
omenapuun taimi
katsoo yls
kerrostalomaisemaa
kaiken yll
is aurinkoinen
veden vlke
ja loiste sen
ja siell alla
vain kourallinen
pohjaanvaluneita
pieni kivi
viimeisen
hengittmss
valkovatsainen
tuonen kala
onko meill oikeus
onko meill valta
kytt oikeuksia
ylimmn tuomarin
ja maaiti itkee
tummaa verta
huutaa ja parkuu
kuolontuskissaan