Оригинален текст
Kaksi yksinдistд yцssд kaupungin
Kulkee katuja niin haurain askelin
Mies ja nainen, joita vддrдt tдhdet johdattaneet on,
Sydдn molempien kylmдn lohduton
Taksijonoon pitkддn perдkkдin he sattuvat
Ja kohta ovat niin kuin vanhat tuttavat
Ja he tarinansa toisillensa
Kertoo vuorollaan,
Miten harhaan oli vieneet
Kadut julmaan maan
Haavat viiltдд yhд
Sirpaleista menneiden
Kun kestдд kivun sen,
Voi murtaa rakkauden
Kaksi yksinдistд yцssд kaupungin
Hдipyy teilleen omillensa kumpikin
Hetken jakaa kun he saivat samanlaisen kohtalon,
Sielut arpeutuneet rauhaa tдynnд on
Kenties aika kuljettaa samaan jonoo kuljettaa
Ja ovat enemmдn kuin kaksi tuttavaa
Ja he tarinansa toisillensa kertoo vuorollaan...