Оригинален текст
Etддllд pohjan mailla
Hylдtty jдrvi on,
Sen saaret nimeд vailla
Ja ranta alaston.
Hein' ajalla sen sulaa jдд,
Kun kesд Lappiin kiirehtдд,
Mutt' syyskuun yц sen aallot
Taas jдlleen jддdyttдд.
Kuvastuu vuoret illoin
Sen kalvoon sinervддn,
Ja lappalainen silloin
Kдy kalaa pyytдmддn.
Siel' uipi sorsa suruton
Ja peuralauma rannall' on.
Ja taajat sддskiparvet
Pimentдд auringon.
Kun kerran tietдд tahtoi
Nyt lappalaiset nuo,
Kuin syvд olla mahtoi
Inarin jдrvi tuo;
Kцys' katkes, laulu kuultihin:
"Niin syvд on, kuin pitkдkin."
Sen syvyyttд ei liene
Mitattu sittemmin.
Oi, jдrvi Pohjolassa,
Sa kцyhд-maineinen,
Ei toista maailmassa
Sun laistas, poloinen;
Siell' lymyss' olet vuoriston,
Hylдtty, halpa, arvoton.
Niin lyhyet on kesдs
Ja talves pitkдt on.
Don jбvri guhkkin davvin
Leat hilgojuvvon nu.
Leat bбljes geadggit gбttiin,
Eai namat sulluin du.
Ja jienat suddet, jбvrris duos
Go lбddjen бlga dalle vuos,
Ja cakcamбnu idja
Du bбruid galbmot fas.