Оригинален текст
Niin monet kerrat oon pettдnyt itseni, leikkinyt, ettд mд olisin joku muu,
miks ei kukaan tuu ja pelasta mua pulasta, opasta oikeelle kadulle,
estд hukkumasta hulluuteen, pahuuteen,
kompastun, pohjaan uppoon, kastun lдpimдrдksi ja kun takas astun
valon nддn, onko ketддn, jдljellд, joka vois anteeksi antaa mun pienuuden
jos lцytдisin uuden minuuden, tai sit ei, anyway..
En mд osaa muuta olla, vaikka yrittдisin kuinka ei se onnistu pakolla,
en mд pysty muuksi muuttuu vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu..
En mд osaa muuta olla, vaikka yrittдisin kuinka ei se onnistu pakolla,
en mд pysty muuksi muuttuu...
Kai mun on elettдvд tдmдn kanssa, joka peilikuvasta katsoo mua takaisin,
oon sekaisin, eksynyt, vдsynyt miettii mun tekoja, mussa on aivan liian paljon vikoja,
miks en nдд hyvдд enдд,
Mд pelkддn, muistan selkдд jota tuijotin kun esille otin totuuden,
kenen syy, et ei voi hyvдksyy,
muuta kun valheet, ruma on kaunista silloin kun sen pystyy peittдmддn,
heittдmддn nurkkaan, oikee on arvoton..
En mд osaa muuta olla, vaikka yrittдisin kuinka ei se onnistu pakolla,
en mд pysty muuksi muuttuu vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu..
En mд osaa muuta olla, vaikka yrittдisin kuinka ei se onnistu pakolla,
en mд pysty muuksi muuttuu...
Leikittдiskц hetken aikaa, ettд mдkin oisin viaton, tдysin liaton,
ja syytцn, etten koskaan olisi tahallani ollutkaan niin julkee,
koitan sulkee silmдni, kulkee eteenpдin katselematta sivuille,
ja taakse, mд tahtoisin unohtaa, tдд tie johtaa vain alas,
salassa sдilytдn menneitд, niitд piilotan ja pintani kiilotan,
miten vois pyyhkii muistot pois..
En mд osaa muuta olla, vaikka yrittдisin kuinka ei se onnistu pakolla,
en mд pysty muuksi muuttuu vaikka tahtoisin niin paljon multa voimat puuttuu..
En mд osaa muuta olla, vaikka yrittдisin kuinka ei se onnistu pakolla,
en mд pysty muuksi muuttuu vaikka tahtoisin niin plajon multa voimat puuttuu..
En mд osaa..
En mд jaksa...