Оригинален текст
Mettänkorves kulkiessani löysin siliän kiven
Siihen minä raaputin vanhan kullan nimen
Mettänkorves kulkiessani kirjoittelin honkaan
Uskollista ystävää, tuskin sitä onkaan
Sinäkö se olit, joka toisen viereen menit
Se on niin kuin puukon pistäis läpi syrämeni
Sä lupasit olla uskollinen kuolemaasi asti
Nyt sä makaat joka jätkän aivan vapahasti
Missä linnut nyt lauleloo, kun metsä on niin tyyni (2x)
Ennen meirän välit oli lämmintä kuin maito
Sulla halu halata ja mulla siihen taito
Sinähän se olit, joka toisen viereen menit
Se on niin kuin puukon pistäis läpi syrämeni
Missä linnut nyt lauleloo, kun metsä on niin tyyni (3x)
Kuuluu jo kelvanneen vanha lemmittyni
Missä linnut nyt lauleloo, kun metsä on niin tyyni (3x)
Kuuluu jo kelvanneen vanha lemmittyni