Оригинален текст
Isoja ovat lapsuuteni puut
Alastomia runkoja
Tuulettomia linnuttomia mustia rankoja
Ei lapsena ikin eksynyt metsn vaikka tahtoikin
Nyt eksyy kyll vaikkei tahdo tai vaikka tahtookin
Katsomme pimeytt silmiin unta joka ei j
Elmn kuin hetken vain
Katsomme pimeytt silmiin mutta jota ei n
Kun pienen hetken vain
Se mit sanot on kuin vieraan sanomaa
Mut sano vaan se tuhannen kertaa
Se mit sanon on kuin vieraan sanomaa
Mut sanon vaan ja viel sen kertaan
Eptoivo matkustaa busseissa metroissa junissa
Tuijottaa vsyneit katsoja pimeytt vasten ikkunoista
Nhden ruosteisen maailmanpyrn joka natisee tuulessa
Kuin maailma yksin tyhjss avaruudessa
Katsomme pimeytt silmiin unta joka ei j
Elmn kuin hetken vain
Katsomme pimeytt silmiin mutta jota ei n
Kun pienen hetken vain
X2
Se mit sanot on kuin vieraan sanomaa
Mut sano vaan se tuhannen kertaa
Se mit sanon on kuin vieraan sanomaa
Mut sanon vaan ja viel sen kertaan