Оригинален текст
Kuka tuolla taivaltavi,
kuka tuolla patsuttavi?
Liekö kumman keloranko,
vaiko vaiva vainajaisen?
Vaiko vaiva vainajaisen?
Liikkuu maata, liikkuu, raivaa, kyntää, niittää.
Kärryy työntää, kuokkii, muttei puhua pukaha.
Eipä tarvii lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista,
kansa töitä paljon riittää,
peltosissa aina
Renkipoika pellon päässä,
näyttää suuntaa, kääntää äijää.
Siten kumma kötköttävi,
peltolaikkuu pötköttävi.
Liikkuu maata, liikkuu, raivaa, kyntää, niittää.
Kärryy työntää, kuokkii, muttei puhua pukaha.
Eipä tarvii lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista,
kansa töitä paljon riittää,
peltosissa aina
Liikkuu maata, liikkuu, raivaa, kyntää, niittää.
Kärryy työntää, kuokkii, muttei puhua pukaha.
Eipä tarvii lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista,
kansa töitä paljon riittää,
peltosissa aina
Silmät kummalla kivestä,
nokkapötkö naurihista,
kätten voimat ilman tuomat,
tuulen hurjat tempoamat.
Renkipoika pellon päässä,
näyttää suuntaa, kääntää äijää.
Siten kumma kötköttävi,
peltolaikkuu pötköttävi.
Tarvinnut ei lörpötellä,
tuiki tyhjeä turista, kansa paljon töitä riitti,
peltosia raivatessa.
Jalkavarret teräksestä,
ranka rauasta revitty.
Nivelensä vietereistä,
henkihöyryt kiehuvasta,
henkihöyryt kiehuvasta.