Оригинален текст
Jumalainen suu ja lunta kasvoillaan hn on viel koskematon
Ja syytn saamaansa huomioon. Enkelitkin haluaa nhd hnen nauravan.
Suurin kimaltavin, kultaisin etukirjaimin hnt kutsutaan.
Ja pikkutytt leikkii prinsessaa pitsiverho harteillaan.
Ymprill kaikki huokaa: Saat mit vaan.
Kolmetoista kynttil jo hiipuu hnen silmissn.
Kultaa kmmenelln. Hn kaiken saa, vaikkei pyytisikn.
Kuuleeko kukaan? Hnt tullaan aina vain katsomaan.
Osaansa uupunut on, kuin viimeinen pilkahdus auringon, ennen laskuaan.
Ja pikkutytt leikkii prinsessaa pitsiverho harteillaan.
Ymprill kaikki huokaa: Saat mit vaan.
Ja kun s keinut, keinu kauniimmin
Kanna kruunus ylvmmin
Ymprill kaikki huokaa: Saat mit vaan.
Kuuleeko kukaan?
Kuuleeko kukaan?
Kuuleeko kukaan..?