Оригинален текст
Kuu valollaan tienpiennarta valaisee,
Mд ajan vaan ja yц varkain tummenee.
Vaan kotiin pдin, en matkaani vielд tee,
Mut' mietteissдin talo hiljaa huokaisee
Taas havahdun, valot kaupungin lдhenee,
Ei aikaa kun auton vauhti hiljenee.
Vaan pддdy ei, tдhдn kaupunkiin matkamies.
Tyц miestд vei, sen jo jokainen kai ties.
Ajatusten valtavдylд kiitдд kotiin pдin:
Kuinka siellд menee, koska viimeksi sen nдin.
Ajatusten valtavдylд kiitдд kotiin pдin:
Minut luokseen kutsuu, oven avaa tervehtien.
Taas savukkeen hehku peilissд kiiltelee
Ja hiljalleen matka taittuu, etenee.
Taas aikanaan valo uuden loiston saa,
Kai seuraavaan kylддn tдytyy lopettaa.
Ajatusten valtavдylд kiitдд kotiin pдin:
Kuinka siellд menee, koska viimeksi sen nдin.
Ajatusten valtavдylд kiitдд kotiin pдin:
Minut luokseen kutsuu, oven avaa tervehtien.
Ajatusten valtavдylд kiitдд kotiin pдin:
Kuinka siellд menee, koska viimeksi sen nдin.
Ajatusten valtavдylд kiitдд kotiin pдin:
Minut luokseen kutsuu, oven avaa tervehtien