Оригинален текст
Tuijotat mua silmiin
vaan et sisään nää
Pääse et edemmäs kylmää veräjää
Et löydä saliin, jossa juhlat pidettiin
Nauroivat salaa
kun sinä vannoit ikinä, vannoin ikinä
pois en lähde, pois et lähde
Tuijotan sua silmiin
Ei, en ketään nää
Vain ikävä viiltää vihaa pidempään
Voisitko tulla myöhemmin uudestaan?
Mä lupaan nähdä
sut vielä niin kuin oletkin, pyhän kuvastin
Annan olla, niin vain olla
Kun kiven katkeraan nauhaan
jatkoksi laitat ,niin usko,
hämärästä
jos astut valoon,
niin kilpaa
helmien kanssa kivet kiiltää kadotetut