Оригинален текст
Teen itsestдni idiootin monta kertaa pдivдssд,
tuntuu ettд joku muukin asuu tдssд pддssд,
ei oo vдlil mitдд vitun jдrkee tдssд elдmдssд,
tiedostaen tietдmдttд kuinka vittu kaikki mдttдд,
eikд kдttд auttavaa voi tyhmille ojentaa,
selittдminen oikeesta minдstд on turhauttavaa,
kukaa ei usko, enkд ihmettele miks,
ajatukset arkisin voi luokitella turhiks,
pyydдn anteeks jos en oo sun mielest aito,
tai jos sun mielestд, mul ei ees riitд taito,
ihan sama, jotkuu pitдд ja ne toiset taas ei,
niin se aina menee, niin se o aina mennyt, hei,
sitд on siis aivan tдysin turha enдд yhtдд jauhaa,
jokainen on aito ihan sillд omalla tavallaan,
ja mд kirjoitan omii juttujani tavallani,
elдmдni julkisena soittolistallasi,
Ja mд kirjoitan lauluja rakkaudesta.
kun muut eli nuoruuttaan mд elin haaveillen,
elin ajatellen et elдmд menee oleskellen,en,
ajatellut tulevaa kun olin peiton alla,
ajattelin et huominen on jo valmiiks pilalla,
ja tiedostin et todellisuus vielд iskee,
ja realiteetti tekee, haaveista naurettavan kliseen,
Mut silti mulla oli tuhansia haaveita,
nyt niin vaienneita, muistojen aaveita,
hauraita ja langenneita, ei todellisuuteen mahtuneita,
siihen mahdottomuuteen rakastuneita,
ja tunteita, oli enemmдn kuin mies jaksaa kantaa,
ehkд se teitд auttaa, minuutta tajuamaan,
jos mul ei olis nдit biisei, en pystyis elдmддn,
enдд, en sitд edes myцntдд pelkдд,
en vдitд olevani ketддn muuta ylempдnд,
mut oon pдivд pдivдltд elдmдд lдhempдnд,
ja mд kirjoitan lauluja rakkaudesta.