Оригинален текст
Niin se tyttц astui
Huoneeseen ja katsoi
Miestд pitkддn hymyillen.
Se nдytti komealta,
Kaiken kokeneelta,
Ja sai tytцn nauramaan.
Nauru vei sen miehen
Kauemmaksi haudastaan.
Sai veren kiertдmддn.
Ja kohta yhtд matkaa
Jatkoi kaksi tarinaa.
Ovi huoneen suljettiin.
Liian nuori juuttumaan, liian vanha muuttumaan,
Liian ylpeд itkemддn.
Liian nuori maatumaan, liian vanha kulkemaan,
Liian ylpeд huutamaan.
Vuosikausia toisistaan.
Niin se nauru loppui,
Pцly nurkkiin asettui.
Seinдt alkoi ahdistaa.
Ja vaikka pieni sдnky,
Kaukana kaksi toisistaan
Valvoo laidoillaan.
Ja vain ддnet rappukдytдvдn
Rikkoo hiljaisuuden.
Raskasta hengittдд.
Liian nuori juuttumaan, liian vanha muuttumaan,
Liian ylpeд itkemддn.
Liian nuori maatumaan, liian vanha kulkemaan,
Liian ylpeд huutamaan.
Ja kun ne katsoo toisiaan, ne istuu hiljaa vaan,
Kaukana toisistaan.
Vuosikausia toisistaan.