Оригинален текст
Varjot puista tielle hohtaa
joka meidat pimeyteen johtaa
katson ylos taivaaseen,
kunnes tahdet pilvien 'taa katoaa.
Hyinen tuuli yossa ujeltaa
kaikki valo lopulta katoaa
pian lumi maat syliinsa peittaa
kylmyys jarvet jaahan heittaa.
"Kuljemme yha syvemmalle pimeyteen,
kanssa varjojen jotka meidat
viittaansa katkee..."
Jo talvi saapuu pohjoiseen
vieden meidat ikuiseen kylmyteen
ja revontulet taivaalla loistaa
yha kirkkaimpina kuin koskaan.
"Kuljemme yha syvemmalle pimeyteen,
kanssa varjojen jotka meidat
viittaansa katkee..."