Оригинален текст
Tuhanteen samanlaiseen hetkeen
syntyväni tunnen uudelleen
tullutkaan ei päivää seuraavaa
unohduttiin yöhön tummuvaan
katkeraa, katkeraa - kuinka vaan
pahoillaan
kuin rukous sun nimes ilmassa
aameneen päättyy viimeiseen
puhkeaa sun jälkes minussa
aariaan verenkarvaaseen
En haistanut luotia
vaikka sen itse ammuinkin
niin tulkittiin lakia
jonka joskus itse kirjoitin
Katkeraa, katkeraa - kuinka vaan
pahoillaan
kuin rukous sun nimes ilmassa
aameneen päättyy viimeiseen
puhkeaa sun jälkes minussa
aariaan verenkarvaaseen