Оригинален текст
Vaimo laittaa lapsen salaa viemдд sanaa.
Puhelun jдlkeen hymyддn peittelee.
Kieltдд minut kolmesti.
Kun kysyin: "Saanko,
Jos kannan vinttiin sen lipaston?",
Hдn kielsi, koska kaadoin pihaltamme vддrдt puut.
Tдmд siveys, se ei johdu vain siitд, ettд toimin omin pдin,
Mutta se nyt kaikki vain on kivaa, mitд naiset inhoaa.
Poissaollessaan isд tyttдrelleen soittaa ja kysyy:
"Onko siellд isi kotona?"
Ja tytдr vastaa: "On."
Minkд Jumala yhdistдд, sen kolmas osapuoli erottaa.
Tuli naulat erottaa laudankappaleista.
Lapset tuntee minut vain isдn roolista.
Tuijotan tuleen, tuijotan veteen - siinд meikдlдisen elementit.
Vihkikaava ja kдytдntц - siinд yleiset opit.
Jos nдen malmisuonen kivessд, jota ei kuorma tuonut,
Esiintymд voi tontilla olla - menee talo purkuun, jos siitд puhun.
Ei muista menneitд nдppyjд, ei lapiollisiaan laske,
Kun suojaa roudalta anturan ja maisemoi kaivannon.
Mutta uudet kiuaskivet saa sade puhdistaa,
Ne kottikдrryyn pinoan ja keksin kirkolle asiaa.
Isдn poissaollessa дiti tyttдreltддn kysyy:
"Herдsitkц yцllд, kun isi sammui eteiseen?"
Ja tytдr vastaa: "En."
Дiti jatkaa:
"Kдvin varmistamassa, ettд hengitдt yhд."
Tuli naulat erottaa laudankappaleista.
Lapset tuntee minut vain isдn roolista.
Tuijotan tuleen, tuijotan veteen - siinд meikдlдisen elementit.
Vihkikaava ja kдytдntц - siinд yleiset opit.